Täällä oli tiistaina oikein kunnon Halloween meininki päällä kaupungilla ja erityisesti paikallisella kauppakadulla joka on katettu ja valaistu. Vaikea arvioida paljonko väk
eä oli, mutta sanotaan, että paljon. Ihmiset olivat pukeutuneet ja kovasti juhlatuulella. Erona Suomeen, että täällä kaikki olivat selvinpäin. Tai no, nähtiin me kaksi humaltunutta nuorta naista.Heti seuraavaana päivänä kaikki halloween sälä ja koristelu hävisi ja sitten aletaankin jo valmistauta Joulua varten. Läheiseen tavarataloon oli myös ilmestynyt yön aikana Joulukuusi, eikä nyt ihan mikään pienikään.
Juhlakansa vielä itse siivoili juhlan päätteeksi sotkujaan, täällähän kukaan ei heitä roskia maahan. Koomista on toki se, että roskapöntöt ovat aikaharvassa ja ihmiset kulkevat roskat taskuissaan.
Tupakoitsijoillekin myydään ”taskutuhkakuppeja” siltävaralta, että nikotiinin himo iskee ulkosalla. Sisällä ravintoloissahan saa toki polttaa, vaikka paikka paikoin se on kiellettyä myös ulkona. Esimerkiksi tavaratalojen edustalla.
Välillä tämä Japanilainen kohteliaisuus tosin tuntuu jo menevän vähän ylihilseen. Olin yhtenä iltapäivänä ylittämässä suojatietä (vihreillä valoilla tietenkin,sillä täällä ei kävellä punaisia päin!) ja jo kaukaa kuulin lähestyvän ambulanssi. Täälläkin se sanoo sen piipaa piipaa, mutta vaimeammin. Enemmän huomiota herättää kuulutukset joissa ilmoitetaan ambulanssin tulosta ja ihmisiltä pyydellään anteeksi häiriötä. Ambulanssi oli siis jokatapauksessa hälytysajossa ja kun se äkkäsi minulla olevan vihreän valon suojatiellä niin auto pysähtyi ja kuski olisi antanut minun mennä ensin….että näin täällä! Kyllä jos Hannu Karpo ja Ensio Itkonen olisivat olleet paikalla, niin poron paistilla ja teiden ritari-tarralla olisi se lanssi kuski palkittu.
Japanilaista järjestelmällisyyttä edustanee myös tämä sateenvarjo teline, siinä oikein lukot ja numeroidut paikat jokaista varjoa varten, ettei niitä vaan varasteta! Täällä kun tämä rik
ollisuus niin rehottaa. Täällä ei paljon Yakuzaa näy, en tiedä sitten kuinka on muualla Japanissa. On kuulema kokenut väkikatoa tämäkin, ennen niin vireänä pyörinyt kerhotoiminta. On vissiin mukavampaa kun on kaikki nakit tallella? Mutta on täällä sentään etsintäkuulutuksia jokapaikassa (sama lappu kokomaassa). Rikolliset tosin ovat kuulema viimeiset vuodet olleet samoja naamoja. Minulle on matkaopas joka on painettu vuonna 2015 ja kuinka ollakaan samat naamat komeilevat edelleen ilmoituksissa! Etsintäkuulutetuista on edellen mustavalkokuvia, joten kyllä nämä rikokset on taiidettu tehdä jo hetken aikaa sitten. 
Vai mitä olette mieltä n. 3 kg vesimelonista joka maksaa 2700 yeniä, eli n. 22 €. Köyhästähän se saattaa äkkiseltään tuntua kovinkin kalliilta! Tavarataloista saa hienoja lahjapaketteja, joihin on pakattu hienosti omenoita ja kylkeen isketty joku likööripullo. Täytyy varmaan itsekin ottaa tämä tapa käytäntöön, olkaa siis ystävällisiä tai saatten sitruunoita lahjaksi!
ajatuksella, että ”käyn kaikissa kaupoissa”. Täällä jokainen kauppa on erikoistunut aina johonkin tiettyyn asiaan ja jos ko. kaupassa ei ole juuri sellaista mitä etsit, niin täällä ohjataan lähistöllä olevalle kilpailijalle.
jotain välineitä ruoanvalmistukseen liittyen. Keittiöveitset ovat täällä edullisempia, sillä onhan Japani, useammankin ammattilaisille suunnatun, veitsimerkin kotimaa. Hyvä keittiöveitsi ammattikäyttöön lähtee matkaan noin 100 €. Tähän päälle täytyy vielä hankkia luonnillisesti hiomakivi tai kaksi. Yhdellä teroitetaan ja tehdään terää ja toisella viimeistellään.
sitä voi itse ottaa vapaasti automaatista. Kahvia saa kätevästi joka kadunkulmassa olevasta ruokakaupasta. Täällä Japanissa Seven-Eleven ja paikallinen Lawson-ketju ovat hyvin vahvasti esillä. Kahvia saa normaaliin tapaan automaatista pahvimukiin ja lysti maksaa euroissa noin 1,3. Täällä on myös erillinen lämpötiski, josta voi ostaa teetä ja kahvia juomat on pakattu muovipulloihin tai tölkkeihin, jos kahviaan ei ehdi heti hörppimään.
almonella näytteet kaikilta kerran kuukaudessa. Minäkin olin kaksi ensimmäistä päivää karanteenissa, enkä saanut käsitellä elintarvikkeita. Sekin oli mukava kokemus, sillä minulla oli hyvin aikaa seurata opetusta ja mitä luokassa tapahtuu. (kuvassa Dr. Oetker)
Vihdoinkin pääsen päivittämään tätä blogiani, on ollut vähän kiirettä ja teknisiä ongelmia, mutta nyt on kaikki kunnossa. Lentomatka sujui oikein rattoisasti, vaikka kyllä se tällä iällä jo tuntuu. Jos ei muuta, niin tylsältä. Pari jaksoa katseli Sons of Anarchia ja onnistuin nukkumaan jopa kolme tuntia! Oli hyvää tuuria, kun minun 4-hengen penkkirivissäni oli vain minun lisäkseni yksi vanhempi Japanilaisrouva, joka nukkui istualtaa. Nukuin sitten kolmella istuimella sikiöasennossa vaatteet päällä, enkä edes itkenyt! Sinällään tylsä matka ja kone vähän täristeli.
mystä, mutta mukava seura ja kunnon ruoka piristivät kummasti! Oikein onnistunut ja maukas illallinen ja maha tuli täyteen! Totesimme seuraavana päivänä Jonin ja Jennan kanssa, että edellisen illan ruokailusta ei kenellekkän meistä tullut tukalaa oloa, vaikka maha oli täysi. Suomessa jos menee ravintolaan ja syö mahansa täyteen, niin ähkyhän siinä tulee! Täällä aterialla on sopivassa suhtessa kasviksia ja kalaa ja kastikeet ja kypsennysmentelmät eivät ole niin raskaita.
yksi suurimmista ongelmista, erityisesti päiväntasaajan eteläpuolella, missä jatkuva kuivuus ja niukat pohjavesivarannot hankaloittavat miljoonien ihmisten arkea. Jotkut viisaat ovat myös arvioineet, että puhtaan veden luomat elämän perusedellytykset ovatkin ainoita ja todellisia syitä esimerkiksi löydettäessä luotaessa rauhan diplomatiaa Lähi-Idän konflikteissa. Puhdas juomavesi ei meillä koti-Suomessakaan ole aina itsestään selvyys. Kuten muutaman vuoden takaisesta Nokian vesikriisistä voimme hyvin muistaa.